Sparraus buustaa uuden oppimista

Asiantuntijuuden kehittäminen on huomionarvioinen osa yritysvastuun kehittämistä. Liiketoiminnan vastuullisuus ja kestävyys on vaativa kokonaisuus. Sen johtaminen edellyttää uusien tietojen ja taitojen jatkuvaa oppimista.

Yksi tehokas tapa kytkeä oma oppiminen yrityksen kehittämiseen on yhdistää sparraaminen + oppiminen.

Mitä sparraaminen on?

Sparraus on joko henkilökohtaista tai ryhmässä tapahtuvaa ohjausta ja asiantuntijatyötä. Sparraaja on ulkopuolinen ja hänellä on asiantuntijuutta käsiteltävästä aiheesta. Tavoitteena on auttaa sparrattavaa saavuttamaan uusia näkemyksiä, kehittymään ja ratkaisemaan haasteita.

Sparraaminen on ratkaisukeskeistä ja katse on aina eteenpäin. Siihen kuuluu paljon kuuntelemista, kysymysten esittämistä sekä kyseenalaistamista. Näillä pyritään avaamaan ajattelua, saamaan aikaan oivalluksia ja laajentamaan näkökulmaa käsiteltävään aiheeseen.

Sparraus ei kuitenkaan tarjoa valmiita vastauksia ja ratkaisuja. Se antaa sivustatukea ja parhaimmillaan se on innostavaa keskustelua, jossa molemmat osapuolet oppivat.

Sparraus-termiä käytetään varsin laajasti työelämässä ja opiskelussa. Läheisiä käsitteitä ovat myös coaching ja valmentaminen.   

Mitä hyötyä sparraamisesta on?

Kun sparraaminen liitetään oman osaamisen kehittämiseen, on sen hyödyt kiistattomia. Sparraus vahvistaa ja voimistaa oppimisen tuloksia ja ammatillista kehittymistä.

Sparraamisen avulla oppiminen voidaan nostaa tasolle, jossa opittu asia otetaan osaksi käytännön toimintaa yrityksessä. Sparraus varmistaa, että pelkän tietämyksen sijaan osaaminen saa syvyyttä ja siirtyy konkreettisesti taidoksi yrityksen kehittämiseen.

Sparraus räätälöi opittavaa asiaa yrityskohtaiseen suuntaan. Osaamisesta tulee käytännön pääomaa.

Hyvän sparrauksen osatekijät

Tarvittavien sparraustapaamisten määrä vaihtelee, mutta tyypillisesti niitä on 1 – 4 kertaa. Yksi tapaaminen kestää esimerkiksi 45 – 60 minuuttia.

Sparraus on aina omakohtainen kokemus ja sen onnistuminen on monen tekijän summa. Viime kädessä sparrattava itse päättää mitä hän ottaa mukaan sparrauksesta. Vastuu omasta kehittymisestä on kuitenkin aina sparrattavalla itsellään.

Seuraavassa on muutamia tärkeitä osatekijöitä:

• Valmistaudutaan keskusteluun huolellisesti
• Kuunnellaan tarkasti ja ollaan vahvasti läsnä tilanteessa
• Kysytään avoimia kysymyksiä
• Tunnistetaan sparrattavan kannalta oleellisia haasteita
• Kyseenalaistetaan, haastetaan, oivallutetaan rakentavassa hengessä
• Rohkaistaan, sanoitetaan vahvuuksia

Valmistautuminen tehdään aina etukäteen. Sparraajalla on tarve olla hyvin perillä käsiteltävistä asioista ennen tapaamista. Tähän tarvitaan riittävästi aineistoa, jotta keskusteluaika ei mene perusasioiden esittelyyn. Sparrattavan on myös hyvä etukäteen kiteyttää ja konkretisoida niitä asioita, joita erityisesti on tarve käsitellä.

Yhteenveto

Sparraus vahvistaa ja voimistaa oppimisen tuloksia ja ammatillista kehittymistä. Uudet opitut asiat muuttuvat sanoista käytännön toiminnaksi ja tuloksiksi. Oppimiseen tulee myös vahvempi henkilökohtainen suhde, kun käsiteltävät asiat kytkeytyvät osaksi omaa arkityötä.

Kirjoittaja: Heli Kesämaa

Lähteitä ja kirjallisuutta

Garvey, B. & Stokes, P. 2022. Coaching and mentoring: Theory and practice. 4th edition. London: SAGE.

Hirvihuhta, H. 2006. Coaching: Valmenna ja sparraa menestykseen. Helsinki: Tammi.  

Krook, P. 2012. Sparrauksen elementtejä. Julkaisussa Sparraajan käsikirja. Toim. J. Förbom. Luovan Suomen julkaisuja 7. Helsinki: Luova Suomi, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu. Saatavissa http://www.luovasuomi.fi/www.luovasuomi.fi/file_attachment/get/Sparraajan_kasikirja7e38.pdf?attachment_id=384 [viitattu 24.9.2024]

Roiha, J. 2022. Hyvän sparrauksen elementit. Case Kasvu Open. Opinnäytetyö. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118666 [viitattu 24.9.2024]

Ruutu, S. 2020. Coachin työkalupakki. Helsinki: Alma Talent Oy.