Pienen yrityksen hiilijalanjäljen laskenta

Tässä blogissa käydään läpi pienen asiantuntijapalveluja tarjoavan yrityksen päästöjen laskeminen.

Hiilijalanjäljen laskenta on olennainen osa yritysvastuuta. Yritys tunnistaa ilmastovaikutuksensa, asettaa niihin liittyviä tavoitteita ja voi viestiä vastuullisuudestaan sidosryhmille.

Laskennan periaatteita

Useimmiten hiilijalanjälki lasketaan tilikausittain. Laskennassa nojataan GHG-protokollaan, joka on laajasti käytössä oleva standardi (greenhouse gas protocol).

Laskennassa on viisi periaatetta. Relevanssi tarkoittaa, että lasketaan toiminnan kannalta olennaista tietoa. Siinä otetaan huomioon yrityksen rakenne, rajat ja toiminnan luonne. Täydellisyys tarkoittaa kattavuutta: kaikkien olennaisten päästölähteiden pitää olla mukana. Jos jotain tietoa on vaikea saada, niin käytetään arviota.

Jatkuvuus tarkoittaa johdonmukaisuutta. Varmistetaan, että tulokset ovat vertailukelpoisia pidemmällä aikavälillä. Läpinäkyvyyden pitää toteutua dokumentoinnissa, jotta tehdyt valinnat ja oletukset on jälkeenpäin nähtävissä. Laskennan tulee olla myös tarkkaa, jotta sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

GHG-protokolla jakaa päästölähteet kolmeen luokkaan (kuva 1):

• organi­saation omiin suoriin päästölähteisiin (scope 1)
• ostoenergian tuotannosta aiheutuviin epäsuoriin päästöihin (scope 2)
• muihin organisaation arvoketjussa syntyviin epäsuoriin päästöihin (scope 3).

Aina on laskettava vähintään scopet 1 ja 2.

Mitä tietoja laskemiseen tarvitaan?

Hiilijalanjäljen laskenta on periaatteessa yksinkertaista. Ensiksi kootaan kulutusdataa yrityksen toiminnasta ja sitten valitaan soveltuvat päästökertoimet.

Kulutusdata on eri muotoista. Esimerkiksi energia kWh, kuljetusetäisyys km, massa kg, käytetty rahamäärä €. Osa tiedoista tarvitaan muista yrityksistä. Tietojen kerääminen voi aluksi tuntua työläältä, mutta perusteellinen dokumentointi varmistaa myös vertailukelpoisuuden jatkossa.

Laskennan voi tehdä excel-työkalulla, joita on tarjolla verkossa (esimerkiksi Keskuskauppakamarin laskentapohja). Exceliin syötetään kulutusdata ja päästökertoimia on työkalussa joko valmiina tai niitä voi muuttaa ja lisätä. Päästökertoimia löytyy esimerkiksi virastojen ja tutkimuslaitosten julkaisuista ja tietokannoista.

Näin hiilijalanjälki laskettiin

Laskennan tavoitteena on muodostaa kuva pienen palveluyrityksen eli Naava Kollektiivi Oy:n päästöistä. Yritys tuottaa asiantuntijapalveluja toisille yrityksille verkon kautta. Tietoa voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi kilpailutuksiin osallistumisen yhteydessä ja viestinnässä. Laskelma päivitetään vuosittain.

Yrityksen kaksi perustajaa tekee työtä sivutoimisesti. Omia erillisiä toimitiloja ei ole, vaan työskennellään kotitoimistoissa. Oletukset tähän liittyen ovat 2 henkilöä, 520 työtuntia vuodessa/ henkilö ja molemmilla kotitoimisto 10 m².

Yritys on pieni, joten laskenta rajataan koskemaan tunnistettuja olennaisia päästölähteitä. Ne on merkitty kuvaan 1 punaisilla kehyksillä. Scope 3 data saadaan suoraan yrityksen kirjanpidosta (kulutusperusteinen laskenta).   

• Scope 1 Yrityksellä ei ole omia kiinteistöjä, energiantuotantoa eikä omia ajoneuvoja.
• Scope 2 Ostoenergia
  • Kotitoimistojen energiankulutus: kaukolämpö, kulutuksen vuosiarvio kotitoimistossa 1,21MWh/v (laskettu kiinteistön kokonaisarviosta). Päästökerroin 90,8 kgCO₂/MWh (lähde klpaastolaskuri, energiamenetelmä).
  • Sähkökulutuksen vuosiarvio kotitoimistossa 471 kWh (laskettu kiinteistön kokonaiskulutusarviosta). Päästökerroin 0 = fossiilivapaa sähkö.
• Scope 3 Muut epäsuorat päästöt
  • Ostettuja palveluja: esim. datapalvelut/ ohjelmistot, julkaisujärjestelmät, kuvaus- ym. viestintään liittyvät palvelut (kulutusperusteinen laskenta €, päästökerroin lähde El Geneidy ym. 2021)
  • Käyttöomaisuus/ investoinnit: esim. puhelimet, tietokoneet (kulutusperusteinen laskenta €, päästökerroin lähde El Geneidy ym. 2021)
  • Liikematkustus (ajokilometrit, km, päästökerroin lähde VTT)

Kuva 1. Päästölähteet. Naava Kollektiivi Oy:n laskelmassa otettiin huomioon punaisella kehystetyt päästölähteet. (Kuva mukailtu GHG-protokollan mukaisista scope-luokista)

Tulokset

Edellä kuvattu kulutusdata syötettiin exceliin ja tarkistettiin päästökertoimet. Laskennan tulos osoitti yrityksen hiilijalanjäljeksi 3,2 tCO_2, josta lähes 80 % tulee scope 3 -hankinnoista (kuva 2). Tulos ei ole täydellisen tarkka, mutta antaa hyvän yleiskatsauksen.

Tämä on lähtötilanne. Seuraava tehtävä onkin pohtia miten päästöjä voi vieläkin vähentää ja millä aikavälillä yrityksen nettopäästöt saadaan nollaan.

• Mistä aiheutuu yrityksen suurimmat päästöt?
• Mihin päästöihin voimme itse toimillamme vaikuttaa?
• Mitä päästövähennystoimenpide maksaa?
• Mikä on sen kustannusten ja saatavan hyödyn suhde?

Kuva 2. Yrityksen päästöjen jakautuminen.

Yhteenveto

Hiilijalanjäljen laskenta on pk-yrityksille käytännön työkalu kohti kestävämpää toimintaa. Aloittaminen voi tuntua vaativalta, mutta se kannattaa.

Laskennan voi aloittaa scope 1 ja 2 päästölähteistä. Laskennan avulla yritys selvittää ilmastokuormansa lähtötilanteen ja voi suunnitella konkreettisia keinoja ilmastovaikutustensa vähentämiseen.

Yritysvastuun kehittäjän kannattaa pitää mielessä, että hiilijalanjälkilaskenta ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva prosessi kohti parempia toimintatapoja.

Kirjoittaja Heli Kesämaa

Lähteitä

Ekokompassi s.a. Yrityksen hiilijalanjälki – Ympäristötyön oiva apuri. https://ekokompassi.fi/yrityksen-hiilijalanjalki/ 

GHG protocol  Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard. Verkkodokumentti. Saatavissa https://ghgprotocol.org/sites/default/files/standards/Corporate-Value-Chain-Accounting-Reporing-Standard_041613_2.pdf 

GHG protocol  Technical Guidance for Calculating Scope 3 Emissions. Verkkodokumentti. Saatavissa  https://ghgprotocol.org/sites/default/files/2023-03/Scope3_Calculation_Guidance_0%5B1%5D.pdf

Keskuskauppakamari s.a. Hiilijalanjäljen laskentaohjeet yrityksille ja yhteisöille Keskuskauppakamarin Ilmastositoumukseen liittymistä varten. PDF-dokumentti.